Kasvurauha
Mitä kaikkea löytyy erityisyyden takaa silloin, kun elämä on antanut lapselle erityisen ominaisuuden? Muiden tarkasteltaessa ja arvioidessa lasta on hänen arkensa aikuisilla tärkeä tehtävä taata se, että:
"Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi”.
Erityisyyden takana lapset pitivät itseään rakkaina perheenjäseninä, hyvinä kavereina ja moniosaajina, jotka joutuvat tasapainoilemaan oman kokemuksena ja toisten ihmisten näkemysten kanssa. Lapsille huumori ja jekuttaminen tuovat arkeen iloa, mutta huolta aiheuttaa perheelle tuottama taakka oman erityisen ominaisuuden vuoksi.
Muistetaan, että lapset kaipaavat elämäänsä rakastavaa perhettä, kavereita, jotka eivät jätä yksin ja hyväksymistä omana itsestään vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai muusta erityisen tuen tarpeesta huolimatta.
Linkkejä:
”Eihän lapsil ees oo hermoja”: etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7
”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa”: subjektiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympä-ristössään:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3801-7
MAHTI-tunnekortit tunteiden ilmaisemisen, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi:
Perheen pyörteinen arki : sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen matka kouluun:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3200-8
Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus:
https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-selvityksia-7.pdf